Mallia maailmalta: 10 teesiä toimivasta joukkoliikenteestä
27.7.2018 • Runkolinjastosuunnitelma
Koska joukkoliikenteen kehittäminen on tavalla tai toisella useimpien kaupunkiseutujen toimenpidelistalla, on suunnittelussa hyödyllistä kurkistaa välillä omien tontinrajojen yli. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta ja joukkoliikenteen suunnittelijat kokoontuivat kesäkuussa joukkoliikenneseminaariin kuulemaan runkolinjastoterveisiä Turusta ja Karlstadista. Lisäksi asiantuntijayritys WSP Finland Oy:n yksikön päällikkö Kalle Vaismaa esitteli seminaarissa JEE-hanketta, jossa koottiin tietoa kymmenestä merkittävästi joukkoliikennettä edistäneestä eurooppalaisesta kaupungista.
10 teesiä toimivasta joukkoliikenteestä
JEE-hankeessa tunnistettiin kymmenen seikkaa, joiden noudattaminen luo perustan joukkoliikenteen asiakaslähtöiselle kehittämiselle:
1. Kaupunki ei voi kasvaa ja kehittyä ilman joukkoliikennettä.
Erityisesti päästötavoitteet ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen panostaminen kannustavat kaupunkeja joukkoliikenteen edistämiseen. Göteborgissa herättiin siihen, ettei kaupunki pysty kasvamaan, jos autoliikenne lisääntyy samassa tahdissa ja kaupungissa aloitettiin voimakas kestävän liikkumisen edistäminen. Lue lisää Göteborgista.
2. Tunne asiakkaasi ja kommunikoi hänen kanssaan
Jos joukkoliikennejärjestelmä on helppo, nopea ja miellyttävä käyttää, ihmiset valitsevat joukkoliikenteen auton sijaan yhä useammalle matkalle. Sveitsissä asukkaat ovat mukana aikataulujen suunnittelussa. Lue lisää Zürichista.
3. Monimutkaisuus tuhoaa käyttämisen ilon
Sekavat kartat, lippuvaihtoehdot sekä pirstaleinen tai puutteellinen informaatio tekevät joukkoliikenteen käyttämisestä monimutkaista. Joukkoliikennettä tulisi kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Münchenissä 45% asukkaista käyttää joukkoliikennettä, vaikka voisivat valita jonkin toisen kulkumuodon. Lue lisää Münchenista.
4. Toimijat laajasti yhteistyöhön joukkoliikenteen kehittämiseksi
Münchenissa liikenneprojekteja vetävään ryhmittymään kuuluu autoliiton, kauppakamarin, yritysten, pyöräilyjärjestöjen, autoteollisuuden, politiikan, tiedemaailman ja julkisen sektorin edustus. Karlstadissa puolestaan menestyksen takana on moniammatillinen joukkoliikennetiimi, jossa on suunnitteluinsinöörien lisäksi mm. psykologeja, sosiologeja sekä markkinoinnin ja asiakaspalvelun asiantuntijoita. Lue lisää Karlstadista.
5. Todelliset asiakastarpeet ohjaamaan palvelun suunnittelua
Joukkoliikenne on ennen kaikkea palvelu asiakkaille. Tuotantoa ei saa unohtaa, mutta asiakas edellä on mentävä, jos halutaan kasvattaa asiakaskuntaa. Karlstadin kaupunki on aloittanut erityisen kuljettajakoulutusohjelman, jonka tavoitteena on kouluttaa kuljettajista monipuolisia osaajia, jotka ajavat miellyttävästi, turvallisesti ja energiataloudellisesti sekä palvelevat asiakkaita hyvällä asenteella.
6. Ihmiskasvoista palvelua tarvitaan myös automaation ja digitalisaation aikakaudella
Vaikka tulevaisuudessa nähtäisiin robottiautoilla toteutettavaa joukkoliikennettä, tulee muistaa että robotti on työkalu eikä korvaa ihmistä. Bussin ohjaamo on tärkein asiakaspalvelupiste. Kun Readingissa palkataan uusia kuljettajia, hakuilmoituksessa haetaan asiakaspalvelijoita – ei kuljettajia – teemalla ”bussia oppii ajamaan kuka vain, mutta kaikista ei ole asiakaspalvelijoiksi”. Lue lisää Readingista.
7. Asiakas on kiinnostunut koko matkaketjusta – joukkoliikennetoimijankin pitää olla
Joukkoliikennematkan suunnittelun tulee sisältää matka lähtöpisteestä päätepisteeseen eikä joukkoliikennesuunnittelua tulisi tehdä erillään jalankulun ja pyöräilyn suunnittelusta. Strasbourgissa on useilla raitiovaunu- ja bussipysäkeillä lukittuja pyöräpysäköintitiloja, jotka toimivat matkakortilla ja niiden käyttö on ilmaista. Lue lisää Strasbourgista.
8. Uskalla ajatella koko linjasto uusiksi – runkolinjat kunniaan
Ihmiset arvostavat täsmällisyyttä, aikatauluriippumattomuutta ja nopeutta. Tähän pystytään vastaamaan pienissäkin kaupungeissa runkolinjoilla. Tällä hetkellä Karlstadissa on 11 joukkoliikennelinjaa, joista kahdeksan on runkolinjoja ja kolme kaupunkikeskustan sisäisiä linjoja. Lisäksi kaupungissa on kuusi koulu- ja työmatkalinjaa ja neljä Hockey-linjaa jääkiekko-otteluiden aikaan. Vaikka linjoja on vähennetty, matkustajamäärät ovat kasvaneet 65 % kymmenessä vuodessa. Vuonna 2005 joukkoliikenteellä tehtiin 3,9 matkaa vuodessa ja kymmenen vuotta myöhemmin luku oli 6,5 miljoonaa (Lahti 2017: 7,3 miljoonaa).
9. Hyvä julkinen liikenne koostuu monesta eri osasta – kokonaisuus vaatii hyvän suunnittelun ja yhteensovittamisen
Joukkoliikenne on osa kaupungin kokonaiskuvaa. Hyvä ja vahva suunnitelma on tärkeä pohja, jota noudatetaan sekä päätöksenteossa että suunnittelussa eri osa-alueilla. Houkutteleva ja toimiva joukkoliikenne vaatii yleensä myös parannuksia kaupunki-infraan. Bernissä kaukoliikenteen terminaalin etuovelta pääsee suoraan paikallisliikenteen hubiin, jonka kautta valtaosa paikallisliikenteestä ohjautuu. Lue lisää Bernistä.
10. Tulevaisuuden joukkoliikenne rakentuu nykyisten peruspilareiden varaan -teknologian muuttuessakin
Kaupungistuminen korostaa perinteisen joukkoliikenteen roolia, kun yhä pienemmässä tilassa on yhä suurempi määrä liikkujia. Automaatiolla pystytään tulevaisuudessa tehostamaan joukkoliikennettä.
Karlstad – isojen askelten pikkukaupunki
Moni Euroopan kaupunki eroaa Lahdesta sekä kokoluokan että ilmaston suhteen, eivätkä Keski-Euroopassa toimivat ratkaisut ole siten aina suoraan sovellettavissa Suomeen. Yksi pohjoisten leveyspiirien menestystarina on Ruotsissa sijaitseva Karlstad, jolla on pieneksi kaupungiksi suuret joukkoliikennevisiot.
Runkolinjastouudistus tehtiin kaupungissa jo kymmenen vuotta sitten. Seuraava kehitysaskel on nopeuttaa bussiliikennettä entisestään muuttamalla runkolinjat asteittain Bus Rapid Transit (BRT) -linjoiksi, joilla bussit kulkevat omilla väylillään erillään muusta autoliikenteestä. Ensimmäinen BRT-linja toteutetaan keskussairaalaan ja yliopiston välille. Linja edellyttää isoja investointeja, sillä se vaatii mm. uuden joukkoliikennesillan joen yli.
Karlstadin joukkoliikennetiimin operatiivinen päällikkö Anders Dyberg korosti seminaarin puheenvuorossaan luovuuden ja rohkeuden merkitystä suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä varoitti lankeamasta “kun näin on aina tehty” -ansaan. Karlstadissa runkolinjastosuunnittelun aluksi suunnittelijat mm. istuivat tyhjän kartan kanssa bussien kyydissä ja merkitsivät ylös hankalia käännöksiä ja muita havaintoja, joilla voitaisiin nopeuttaa linjoja. Runkolinjoja ei Karlstadissa suunniteltu pelkästään oikomalla vanhaa, vaan suunnittelua pyrittiin tekemään täysin uudelleen.
“Joukkoliikenne ei ainoastaan käytä infraa, vaan on osa sitä.” kiteytti Anders Dyberg joukkoliikenteen roolin kaupunkisuunnittelussa. Dyberg kiittelikin toimivan ja tiiviin yhteistyön kaupungin maankäytön ja katusuunnittelun kanssa mahdollistaneen runkolinjaston syntymisen ja aktiivisen jatkokehittämisen. Työ kantaa hedelmää, sillä Ruotsin kansallisen joukkoliikennebarometrin mukaan 60 000 asukkaan Karlstad on vuosittain ruotsalaisten joukkoliikennekaupunkien ylintä kärkeä.
Karlstadissa yksinkertaistettu linjakartta löytyy jokaisen bussin ikkunasta.
Turun runkolinjat ovat jo kartalla
Lahti ja Turku ovat ensimmäisiä Suomen kaupunkeja, joissa runkolinjasto aiotaan toteuttaa pelkästään busseilla liikennöitävänä ilman raitiovaunu- ja metroverkostoa. Turun joukkoliikenne “Föli” on runkolinjojen kanssa jo hieman Lahtea pidemmällä julkaistuaan ensimmäiset luonnokset uudesta linjastosta toukokuussa. Turun runkolinjaston on tarkoitus olla käytössä vuonna 2020. Fölin kuulumisia seminaarissa kertoivat suunnittelija Saana Lehtinen ja joukkoliikennesuunnittelija Jouko Tervonen.
Turussa runkolinjastoon siirtymisen mahdollistamiseksi tehdään muutoksia myös infraan: Solmukohtiin rakennetaan korkeatasoiset vaihtopysäkit ja pysäkkivälejä runkonlinjojen varrella pidennetään noin 400 metriin. Suunnitelmat sisältävät myös uusia joukkoliikennekatuja, runkolinjakaistoja ja liikennevaloetuuksia. Turussa yhtenä pohdittavana kysymyksenä ovat ns. kehälinjat, joilla tulee olemaan noin 7- 8 minuutin vuoroväli.
Sanoista tekoihin
Kesäkuisesta seminaarista tarttui suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden matkaan monta hyvää vinkkiä ja ideaa sovellettavaksi Lahden seudun joukkoliikenteeseen. Kalle Vaismaan esittelemät teesit sopii “naulata” joukkoliikennesuunnittelijoiden työhuoneen oveen.
Nyt on jo tunnistettu paljon parannuskohteita eikä työ varmastikaan tule olemaan helppoa ja nopeaa. Poliittisen tahtotilan ja riittävien resurssien lisäksi tarvitaan avointa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä sitoutumista yhdessä luotuihin tavoitteisiin.
Lahden seudun joukkoliikennelautakunta ja joukkoliikennesuunnittelijat pohtimassa tulevia runkolinjoja
Kommentoi alle, mitä ajatuksia ylläolevat teesit herättivät? Mitkä asiat joukkoliikenteessä sinulle ovat merkityksellisimpiä?
Tutustu tarkemmin JEE-hankkeeseen: http://jeeproject.info (WSP Finland 2017)
Turun runkolinjasto https://www.foli.fi/runkolinjasto
Kirjoittanut
Maria Niemi
joukkoliikennesuunnittelija