Viivat samalle kartalle – Kaavoittajat mukana runkolinjastosuunnittelussa

5.12.2018 • Runkolinjastosuunnitelma

Lahden joukkoliikennesuunnittelijat ja kaavoittajat kokoontuvat saman pöydän ääreen parhaillaan runkolinjojen suunnittelun merkeissä. Niin joukkoliikenteen järjestämisen kuin maankäytönkin takana on omat lain vaatimukset ja toimintamallit eikä kumpikaan osapuoli ole toistensa aiheiden asiantuntijoita, joten tapaamisissa päästään avaamaan käsitteitä ja suunnittelun perusteita myös konkreettisella tasolla.  

Kuva: Suunnittelijat

Alueiden ominaisuudet vaikuttavat joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksiin 

Joukkoliikenne kaipaa kaavoituksen huomiota monessa asiassa. Asukastiheyden ja asuinalueen rakenteen lisäksi alueelle tarvitaan turvalliset ja toimivat pysäkit ja kulkuyhteydet niille sekä kääntöpaikkoja ja toimiva katutila. 

”Joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa on paljon yhteisiäkin tavoitteita, kuten riittävän tiivis rakenne ja viihtyisä ympäristö, mutta myös toistensa kanssa vastakkain olevia asioita. Joukkoliikenteen järjestämiseen tarvitaan tilaa, mutta tiiviissä rakenteessa sitä on toisinaan hankala löytää. Esimerkiksi kääntöpaikka voi vaatia jopa omakotitontin verran maa-alaa.” kertoo Lahden kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki. 

Asuinalueiden rakenne luo joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja asettaa haasteita maankäytön suunnittelulle: Yhteys alueen läpi mahdollistaa joukkoliikenteen, muttei ole asumisen kannalta välttämättä toivotuin ratkaisu. Jo suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon myös katujen kunnossapitomahdollisuudet.  

Kapeaksi suunnitellulla alueella, jonka läpi kulkee selkeä pääväylä, pystytään liikennöimään suoralla ja nopealla linjalla ja pysäkeille on lyhyet etäisyydet. Toisaalta nauhamaisuus aiheuttaa haasteita lähipalveluiden saavutettavuuteen. Jos bussireitti ohjataan lähemmäs asukkaita mutkitteleville kaduille, hidastaa se matka-aikaa, voi aiheuttaa tarpeetonta melua tonttikaduille ja jopa vaaraa liikenneturvallisuudelle.  

“Yksi tämän hetken kehittämiskohteista, jossa joukkoliikenne erityisesti huomioidaan, on nauhataajaman tiivistäminen Villähteen ja Nastolan seudulla. Tiivistämällä saataisiin lisää käyttäjiä juna-asemille sekä busseille. Lisäksi mietitään, miten pyöräily kytketään paremmin joukkoliikenteeseen”, nostaa Palomäki esiin nyt pöydällä olevista kohteista. 

Lahden suunta liikkuminen

Haastava haja-asutusalue 

Rakentuvien alueiden haasteena on niiden keskeneräisyys. Asukkaita ei ole vielä riittävästi, jotta joukkoliikenteen palvelutaso saataisiin hyväksi. Toisaalta joukkoliikenneyhteyksien pitäisi olla houkuttelevalla tasolla jo asukkaiden muuttaessa alueelle, jotta bussi olisi aito vaihtoehto henkilöautolle.  

Uudelle asuinalueelle on helpompaa suunnitella bussiyhteydet, jos sen lähellä on jokin toinen paikka, jonne on kulkijoita, kuten työpaikkoja ja kauppoja. Voimakkaan kasvun alueita Lahdessa ovat mm. Kytölä, Karisto ja Renkomäki. Erityisesti näiden alueiden bussiyhteyksiä pohditaan runkolinjastosuunnittelussa. 

Joka paikkaan ei voi eikä kannata piirtää bussilinjaa. Tällaisilla alueilla joudutaan pohtimaan, miten seutujen asukkaiden liikkumistarpeet ratkaistaan ja millaiset edellytykset joukkoliikenteellä on toimia alueella.  

Usein hiljaisemmille alueille esitetään ratkaisuksi pienempää kalustoa, mutta on hyvä muistaa, että ruuhka-ajat määrittävät bussin kapasiteettitarpeen. Ihmiset liikkuvat asuinalueilta pääsääntöisesti aamuisin töihin ja kouluun kahdeksaksi. Pienellä kalustolla ajettavaksi suunnitellulla reitillä saatetaankin joutua tilanteeseen, jossa ruuhka-aikaan matkustajat eivät mahdu bussiin ja rinnalle tarvitaan lisävuoro, joka tuplaa kustannukset. 

Kohti kestäviä kulkutapoja 

Joukkoliikenteen järjestämisen ihannetilanteessa henkilö ei tarvitsisi omaa autoa lainkaan, kun asunto, työpaikka ja palvelut sijaitsevat joukkoliikenneyhteyksien varrella ja niille pystytään luomaan tiheästi liikennöivä, nopea ja miellyttävä bussiyhteys, jolla on mahdollista hoitaa kaikki arjen matkat. 

Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida eri liikkumismuotojen tarpeet sen mukaan, miten alue sijoittuu suhteessa palveluihin. Lahden seudun liikennetutkimuksen mukaan eniten joukkoliikennettä käytetään, kun matkan pituus ylittää 5 km. Lyhyet matkat tehdään kävellen tai pyörällä.  

Pyöräily ja joukkoliikenne tulee nähdä toisiaan tukevina kulkumuotoina eikä toistensa kilpailijoina. Lahdessa on tunnistettu alueita, joilla sekä pyöräilyinfra että joukkoliikenneyhteydet kaipaavat uudistamista. Yksi tällainen on poikittaisyhteys Karistosta Holmaan.  

Eniten matkoja joukkoliikennevälineillä tehdään matkan pituuden ylittäessä 5 km. Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus

Eniten matkoja joukkoliikennevälineillä tehdään matkan pituuden ylittäessä 5 km. Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus

Suunnittelu on yhteispeliä myös asukkaiden kanssa 

”Joukkoliikenne on maankäytön suunnittelussa vain yksi huomioon otettava seikka todella monien asioiden joukossa. Tärkeää on sovittaa eri aiheet yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi”, muistuttaa Palomäki. ”Toimiva kokonaisuus syntyy, kun nähdään eri näkökulmat ja huomataan yllättävätkin syy-yhteydet.” 

Maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen on monimutkainen tehtävä. Tarpeiden, kustannusten ja toteuttamismahdollisuuksien lisäksi ratkaisuihin vaikuttaa ihmisten arvostukset. Maankäytön suunnitteluvaihe on pitkä prosessi ja voi mennä pitkään ennen kuin mitään konkreettista on näkyvissä asukkaalle. Asukkaat pääsevät mukaan suunnitteluun esimerkiksi Lahden suunta -työssä:  

“Lahden suunta -prosessin keskeinen hyöty on monialainen yhteistyö, jossa asiantuntijat ja asukkaat oppivat toisiltaan, näkökulmat laajenevat ja toimintatapoja voidaan kehittää ihmisen kannalta järkevämmiksi”, kiteyttää Johanna Palomäki. 

Työryhmä jatkaa lähiviikkoina runkolinjastotyön parissa ja uusi linjasto on tarkoitus saada kommenteille vuoden 2019 alussa. 

Lue lisää Lahden suunta -työstä 

 

Kirjoittanut
Maria Niemi
joukkoliikennesuunnittelija


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *